Uutiset

24.1.2016TNS:n johtokunta 2016 järjestäytyiLue lisää »

Tapahtumat

LIIKUNTAA 2016:

*Sählyä Tönnön koululla maanantaisin 19.00-20.00

*Lentopalloa Tönnön koululla tiistaisin 19.00-20.30

*Sulkapalloa Tönnön koululla torstaisin 17.30-19.00

*Sulkapalloa Virenojan koululla keskiviikkoisin 19.00-20.30

*Lasten liikuntaa Tönnön koululla kuun viimeisenä torstaina 18.00-19.00





TNS 110 vuotta

Tietävälän nuorisoseuran 110v -juhlat pidettiin 2.7.2016 Mäntymäellä

KIITOS KAIKILLE JOTKA MUISTITTE 110-VUOTIASTA NUORISOSEURAAMME JUHLAPÄIVÄNÄ.

Kuvia juhlista kuva-albumissa

Yhteystiedot

Tietävälän nuorisoseura ry
Orimattila

Kuvia lisää kuva-albumissa!

Risto Asikainen ja Heli Sinkkonen
Iltapalalla
Jarno Kuusisto yhtyeineen
Iltapalalla
Iltapalalla

Historia

Karjalan kannaksella nykyisen Venäjän alueella Kirvun Tietävälän kylässä aloitettiin seuratoiminta keväällä 1906.

Tietävälä oli Kirvun suurimpia kyliä, se sijaitsi pitäjän luoteisosassa.  Useimmat kyläläiset saivat elantonsa maataloudesta. Maanviljelystiloja oli noin 80, asumuksia kaikkiaan suunnilleen sata. Talvisodan alkaessa Tietävälässä oli asukkaita noin 600, joista noin 100 oli seuran jäsentä.

Tietävälä oli tunnettu rikkaasta ja moninaisesta järjestötoiminnastaan. Niinpä nuorisoseuratoimintakin käynnistyi heti vilkkaana. Arpajaisten ja tukinkeräystalkoiden avulla saatiin rakennettua kesällä 1912 avattu seuratalo Väinölä, joka oli lähes joka ilta jonkin seuran käytössä. Vuosikymmenet seuratoiminta oli vilkasta ja kokosi joukkoonsa lähes kaikki kylän asukkaat. Kerhotoiminta oli varsin monipuolista esim. iltamatoiminta, näytelmäkerho, laulukuoro, opintokerho, miesvoimistelu, käsityökerho, nuorisoseurakerho, kansantanhut ja leikit, urheilutapahtumat.  Vuonna 1913 seura sai oma lehden, jolle annettiin nimi Yritys.

Raskaat sotavuodet 1939-1942 toivat tauon seuran toimintaan, mutta kun oli siirrytty Orimattilan Tietävälään ja Uuteenkartanoon vuonna, toiminta jatkui vanhalla rutiinilla.  Vuoteen 1946 mennessä 25 tilallista sai uudistilat Orimattilasta, jota ryhdyttiin nimittämään tutulla nimellä Tietäväläksi.

Tietävälän nuorisoseuran jäsenmäärä oli 1940-1950-lukujen vaihteessa noin 50. Lehdenteko jatkui, opintokerhoja pidettiin ja iltamatoimintaa jatkettiin.

1950-luvulla harrastettiin aktiivisesti voimistelua, kansantansseja, osallistuttiin maakuntajuhlille, pidettiin edelleenkin opintokerhoja.  Tietävälään ei enää rakennettu uutta seurantaloa Karjalaan jääneen Väinölän tilalle.  Toimintaa pyöritettiin naapuriseurojen taloilla, kunnes Tietävälän kansakoulu valmistui 1959, josta muodostui seuran keskeinen kokoontumis- ja juhlanpitopaikka.

Toiminta ei laantunut 1960-luvullakaan, jolloin televisio tappoi monia seuroja.

1970-luvulla toiminta piristyi entisestään urheilun myötä.  Harrastusmuotoina oli mm. lentopallo, yleisurheilu, hiihto, kansantanssi ja katuviestit, jotka nuorisoseura usein myös voitti.  Erityisen hyvin seura menestyi lentopalloharrastuksessa, joka jatkui pitkälle 2000-luvun alkupuolelle asti.

2000-luvulla tuli mukaan uutena liikuntamuotona perhesähly.

Järjestyksenvalvonta tuli seuran toimintamuodoksi 1990-luvun alkupuolella, kun alettiin järjestää nuorisodiskoja Jymylinnassa.   Seura on ylläpitänyt järjestyksenvalvojiensa pätevyyttä aina näihin päiviin asti.  Erilaisia järjestyksenvalvontatehtäviä on ollut MM-kisoista aina tanssi-iltoihin.

Tänä päivänä seuran järjestyksenvalvontatoiminta jatkuu aktiivisena edelleen.

Muuna toimintana nykyseurassa ovat perheiden hiihtokilpailut, teatteri- sekä virkistysmatkat, kesäkisat luontopolkuineen, pikkujoulut ym.

Seuran toimintamuotoja kehitetään aina ihmisten ja ajan tarpeiden mukaisesti.

Hermanskan arvonimi Alli Hosiaisluoma-Karppiselle 10.2.2012

Tietävälän nuorisoseura halusi muistaa Alli Hosiaisluoma-Karppista tämän 80-vuotissyntymäpäivän johdosta kiitoksena arvokkaasta työstä seuran historiikin kokoamisessa kirjaksi. Tietävälän nuorisoseuran 100-vuotisjuhlakirja ilmestyi vuonna 2006.  
Seura haki Hosiaisluoma-Karppiselle Suomen Nuorisoseurojen Liiton myöntämää Hermanska-arvonimeä, jonka seuran edustajat uuden puheenjohtajansa Sari Juholan johdolla kävivät Runebergin päivänä luovuttamassa.
Hermanni-nimen alkuperä pohjautuu 1900-luvun alussa Helsingin Hermannin kaupunginosassa toimineeseen nuorisoseuraan. Hermannin Nuorisoseuran puheenjohtaja Aleksanteri Salavalla oli tapana päättää keskustelut lausumaan: ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan!”
Hermanni- ja Hermanska –arvonimet otettiin käyttöön vuonna 1966, jolloin nuorisoseuratoiminnan tueksi perustettu Suomen Nuorison Tuki –säätiö myönsi  rajoitetun määrän erityisiä Hermannin ja Hermanskan arvonimiä. Vuodesta 2001 alkaen arvonimen on myöntänyt Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallitus. Arvonimien tuotot ohjataan maakunnalliseen nuorisoseuratyöhön.
Arvonimen voi saada yli 50-vuotias nuorisoseuratoimintaa merkittävästi vaikuttanut ihminen tai toimintaa merkittävästi tukenut sidosryhmien edustaja. Vuosittain SNL:n hallitus nimeää arvonimien saajien keskuudesta Vuoden Hermannin tai Hermanskan, mikä on valtakunnallinen tunnustus toiminnasta.
Alli Hosiaisluoma-Karppinen kertoi, miten lähelle hänen sydäntään
nuorisoseura-aate on tullut mm. kirjaprojektin myötä tulleiden uusien ystävien ja tuttavuuksien kautta. Hän harmittelee sitä, että nuorena -  sota-ajan pyörteissä – ei ollut mahdollisuutta osallistua nuorisoseuratoimintaan.